Vapauden indikaattori ja maalaisuuden mittari maksoi tänään ylimääräisen sataviisikymppisen. Sen verran on omavastuu lasivakuutuksessa. Jokainen autoon mennyt euro tietysti harmittaa, mutta harmittaisi vielä paljon enemmän jos tuulilasivakuutusta ei olisi ollut. Kivi pamahti lasiin lomareissulla jossakin Kempeleen tietämillä. Aluksi näytti, että lasiin jäi vain pieni, tavanomainen jälki. Parin päivän päästä iskukohdasta luikerteli siisti halkeama.
Muualla tuulilasissa halkeamia katsastusmiehet sietävät, mutta eivät kuljettajan näkökentässä. Kuten olen jo kertonut, siirryin itse julkisten käyttäjäksi. Se ei tarkoita sitä, etten rattiin tarttuisi. Tahtoo olla niin, että renkaan vaihdot, katsastukset, huollot ja korjaukset jäävät perheen miesväen vastuulle. Joku viisas on joskus määritellyt sen, kuinka paljon ihmisellä on ylimääräistä aikaa ja rahaa. Juuri sen verran, kun auton yllättävä korjaaminen kestää ja maksaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti