Goottikaupunki Edinburgh

Teimme perheemme (2+3) kanssa yhdeksän päivän reissun Edinburghiin, osin myös muualle Skotlantiin. Lomasta syntyi henkilökohtaisten kokemusten mukainen matkapäiväkirja, joka löytyy tästä blogista alempaa. Tässä blogimerkinnässä pohdin yleisemmin Edinburghin luonnetta ja henkeä.
Edinburgh on kivinen kaupunki. Kaupungin kaikki rakennukset, tiet, pihat, kaiteet, portaat, vallit, koko rakennettu ympäristö on kiveä tai kivetetty. Metallia näimme aidan porteissa, puuta emme missään. Koko Skotlannin matkalla emme nähneet ainoatakaan puista rakennusta. Tämä ero osuu suomalaisen silmään nopeasti.

Edinburgh on goottiromantiikkaa. Kaupungin arkkitehtuuri, rakennusten koko ja väritys, massiivisten kirkkojen runsaus ja kaupunkirakenne luo keskiaikaisen fiiliksen. Toki kaupungissa on paljon historiallisia osia, mutta myös uudempi rakennuskanta mukailee vanhaa, väritystä myöten. Harmaanruskea sävy luo varsin yksitotisen ja aavemaisen vaikutelman.
Edinburgh on autojen kaupunki. Liikennettä on paljon, suojateitä vähemmän. Jos jäät tien reunaan odottamaan, että auto antaa tietä, odotat turhaan. Jos kävelee oikein reippaasti, jalankulkija voi ehtiä vihreillä valoilla tien puoliväliin. Eivät autot sentään päälle aja, mutta torvet soivat helposti.

Edinburgh on julkisen liikenteen kaupunki. Puolet kaupungin autoista ovat busseja ja takseja. Taksin saa helposti lennosta ja kyyti on Suomeen verrattuna halpaa. Monet siirtymät maksoivat alle viisi puntaa, kallein 12 puntaa. Kaikkiin takseihin mahtuu kyytiin vähintään viisi. Autot ovat joko vanhanaikaisia tila-autoja, tai uudempia pikkubusseja. Yksityiskohta, jota viisihenkinen perhe arvostaa korkealle.
Edinburgh on (paikoin) edullinen kaupunki. Monet kohteet ovat maksullisia, mutta lukemattomat museot ovat ilmaisia. Edullisimmillaan Edinburghissa syö halvemmalla kuin Suomessa, ruokakaupoissa hintataso on kauttaaltaan halvempi. Isoin hintaero lienee alkoholeissa, Skotlannin hyväksi.
Edinburgh on turvallinen kaupunki. Lasten kanssa sattuu ja tapahtuu, vasemmanpuoleista liikennettä lukuunottamatta kaupunki ei aiheuta ylimääräistä jännitystä. Jo reissun toisena päivänä päästimme lapset keskenään pihalle. Kovaäänisiä hälyytysajoneuvoja näkee usein liikenteessä, mutta kertaakaan ei hälyytyksen aiheuttamaa syytä. Muutamia kerjäläisiä on, mutta taskuvarkaat puuttuvat.

Edinburgh on ystävällisten ihmisten kaupunki. Ihmisten ystävällisyys ei ole päälle liimattua, vaan luonnollista, omaehtoista. Apua ja neuvoja saa aina, usein jopa pyytämättä. Haastavasta murteesta huolimatta kävimme paikallisten kanssa hyviä keskusteluja, joissa oli aina mukana iloa ja huumoria.
Vierailimme myös Stirlingissä, Glaskow'ssa ja Loch Nessillä. Kaikki ovat vierailemisen arvoisia paikkoja. Mutta siinä, kun muut kohteet vastasivat odotuksia, Edinburgh pääsi yllättämään. Monesti sanotaan, että ihmiset tekevät kaupungin. Edinburghissa tuntuu, että kaupunki ja ihmiset elävät jotenkin erillään toisistaan.

Pidinkö kaupungista? Viihdyinkö siellä? Sopiiko se perheille? Kaikkiin kysymyksiin vastaan kyllä, mutta en ehkä perinteistä syistä, vaan enemmänkin sen vuoksi, että en saanut kaupungista täysin selvää. Palvelut pelaavat Edinburghissa hienosti ja siellä on helppo olla, mutta siellä on myös jotain epätodellista, vähän mystistä. Sanoisin, että Edinburgh on yhdistelmä Gotham Cityä ja Harry Potteria.