Tänään kapusimme Edinburghin korkeimpaan paikkaan, Arthurs Seat on huipun nimi. Olipa legenda Camelotin linnan sijainnista kukkulalla totta tai ei, näkymät ovat melkoiset. 251 metrin korkeus ei ehkä kuullosta kummoiselta, mutta sen verran jyrkkä rinne paikoin oli, että piti välillä levähtää.
Laskeutumisen jälkeen vetäydyimme piknikille Holyrood Palacen puistoalueelle. Palatsi on se, jossa Brittien kuningasperheen jäsenet majailevat ollessaan Skotlannissa. Palatsin portit olivat suljettu ja poliiseja seisoskeli vähän joka puolella, joten taisimme osua paikalle somaan aikaan.
Ehtoopuolella oli vuorossa Necrobus-kierros, jossa oppaana toimiva näyttelijä eläytyi kaupungin kummitustarinoihin. Karmivanhauska kiertoajelu, joka olisi ehkä toiminut tätä helleaaltoa paremmin perinteisessä brittisäässä, sateessa ja sumussa. Ja perheen pienimmälle suomeksi spiikattuna.
Kotiin päin talsiessamme osui nenään itämaisen ruoan tuoksu, jota väsyneet ja nälkäiset eivät pystyneet vastustamaan. 27 puntaa viideltä hengeltä, ja annokset olivat isoja! Tätä itämaisten ruokien take away -kulttuuria kaivattaisiin myös Suomeen. Siinä saattaisi muutama hampurilaispaikka joutua väistymään, vaan... mitäpä siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti