Aamulla vaimon kännykässä odotti suru-uutinen, isoisänsä oli nukkunut yöllä pois. Ei sinänsä yllätys, mutta vaarin ja ensimmäisen lapsenlapsen välit olivat erityisen läheiset. Eilen vietettiin synttäreitä, tänä aamuna keskusteltiin lasten kanssa elämän jatkumisesta.
Päivän retkelle lähdettiin siis allapäin mutta myös uteliaina. Kohteena olivat Old town sekä Edinburghin linna. Asuntomme on sen verran lähellä keskustaa, että liikumme jalan. Kävellen näkee ja kokee seudun hyvin ja paikat jäävät myös mieleen. Askelia meille on tullut reilut 15 tuhatta päivässä, lapsille 10 000 enemmän, kun parkouraavat kaikki portaat eestaas.
Ruokailimme sympaattisessa pubissa, joita vanhassa kaupungissa riittää. Tilasimme kaikki eri ruoat, että pääsimme maistelemaan toisiltamme. Itse otin tuntumaa Skotlannin kansallisruokaan, kun tilasin haggis-anguspihvi hampurilaisen viskikastikkeella. Meni heittämällä hampparien top5-listalle.
Linna on kaupungin vanhinta rakennuskantaa, kaupunki on rakentunut linnakukkulan ympärille. Korkeuserot ovat yllättävän suuria, ja suuri on myös itse linna. On sotavankien vankityrmää, kuningattaren synnytyskammiota, aatelisten heraldiikkaa ja kruununjalokiviä. Perhelippu maksoi 62 puntaa, ja sillä pääsee kolmeen eri linnaan.
Vaikka jalkapohjissa jo vähän poltteli, päätimme kävellä asunnolle. Samalla ostettiin voisarvia aamiaiseksi ja pojille lippikset. Myyjä kertoi, ettei Skotlannissa ole ollut kahteenkymmeneen vuoteen näin lämmintä. Se vain passaa, vaikka meillä on mukana enemmän sadevaatteita kuin shortseja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti